Retkiä ja kätköjä -blogi

Kolin kansallismaisemat

  • 31.05.2015

kolipanoramaEnsimmäisen kesälomani aluksi menimme Kolille pariksi päiväksi. Olemme käyneet Kolilla muutaman kerran aikaisemminkin, kiertämässä Herajärven kierroksen ja talvella lumikenkäilemässä. Mutta Kolilla on niin upea luonto ja jylhät maisemat, että siellä käy mielellään aina uudelleenkin.

Vietimme siis tällä kertaa ihan hotelliloman kiertäen vain muutaman tunnin retkiä ympäristössä. Ensimmäisenä iltana kävimme tietysti heti Ukko-Kolilla ottamassa ne perinteiset ja pakolliset Koli-kuvat. Samalla kierroksella kiersimme sitten vielä Mattilan tilalle ja sieltä Kolin satamaan. Reitinvalinta tapahtui, kuinkas muuten, kätköjen avulla. Kierroksella tuli siis haettua kolme kätköä ja siitä muodostui oikein kiva iltakävely. Näimme myös ensimmäistä kertaa Eero Järnefeltin muistomerkin ja Metsägallerian, joka sijaitsee Mattilan tilan ja sataman välillä metsässä. Uusia paikkoja siis nähtiin täälläkin vielä.

Seuraavana päivänä lähdimme sitten ihan retkelle reppujen kanssa. Reitti kiersi ensin Kolinuurolle, joka on entinen suoniitty vaarojen välissä. Tämäkin oli sellainen polku ja paikka, jossa emme aiemmilla Kolin käynneillä olleet käyneet. Vaaran päältä löytyi kätkö nimeltä Kaiku (GC4NGT4), joka edustaa minulle niitä parhaita kätköjä. Eli kätkölle pitää patikoida hienossa luonnossa, ja itse kätkö löytyy helposti. Kätkön idea on siis esitellä näkemisen arvoinen paikka ja tämä kätkö todella tekee niin.

Kolinuurolta jatkoimme Mäkrävaaralle. Vaikka päivä oli ollut hieman sateinen, oli näkymät silti huikaisevat monelta kalliolta. Katselimme maisemia, kuvasimme ja nautimme rauhallisesta luonnosta. Mäkrältä löytyvä kätkö Mäkrävaara (GC1T9W5) meni myös suosikkeihini edellisen tavoin. Luontokätköt on vaan niin parhaita. Mäkrältä laskeuduimme sitten Ikolanaholle, josta oli tarkoitus etsiä päivän retken kolmas kätkö. No sitä en sitten kuitenkaan löytänyt. Kyllähän se hieman harmitti, mutta on tämä harrastus tämän puolen ennenkin näyttänyt. Ehkä se kasvattaa sietokykyä, tai sitten vaan sisua…

rasavaarapanoramaSamana iltana kävimme vielä Räsävaaran näkötornilla. Myös tämä oli meille uusi paikka Kolilla ja tämänkin paikan löysin kätkökartan perusteella. Ja kyllä vaan kannatti käydä. Räsävaaran (GC1C53M) kätkökuvaus ei liioitellut yhtään: maisemat oli jopa paremmat kuin Ukko-Kolilta, koska huikeat näkymät aukesi joka suuntaan. Ilta oli kaunis ja ihastelimmekin maisemia tornissa pitkän aikaa. Toki siis otimme myös paljon kuvia, mutta yritämme aina muistaa katsella maisemia myös suoraan, ei ainoastaan kameran etsimen tai näytön läpi.

Kolilta jatkoimme sitten vielä pariksi päiväksi Joensuuhun. Siellä teimme myös yhden metsäretken, kun ajoimme Lykynlammen ulkoilukeskukselle ja kiersimme siellä latupohjia ja polkuja pitkin muutaman tunnin. Minä keräilin tällä kierroksella kätköjä yhteensä 19 ja Janne kuvaili perhosia ja muita pikkueläimiä. Molemmille siis jotain. Joensuussa citykätköt jäi nyt vähemmälle, mutta jokunen kuitenkin tuli napattua. Automatkoillakin tehtiin muutamia kätköpysähdyksiä, ja tällä reissulla sainkin neljä uutta kuntaa kätkökartalla vihreäksi.

Kätköily auttoi siis suunnittelemaan retkiä ja käyntikohteita, mutta kyllä se yhdessä luonnossa liikkuminen oli kuitenkin reissun parasta antia. Mahtavissa maisemissa liikkuminen ja luonnon havainnointi on vaan niin hienoa. Taas saimme siis paljon niitä tutkitustikin todettuja metsän ja luonnon tarjoamia terveysvaikutuksia!

 

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Kaikki kentät ovat pakollisia