Laskiaissunnuntai valkeni kirpeän parinkymmenen asteen pakkasen kera. Lämpötila näytti kuitenkin nousevan melko pian auringon ansiosta. Mekin pakkasimme reppuun aamupäivällä kaakaotarpeet ja lähdimme Tuomiojärven jäälle ulkoilemaan.
Järven jäällä olikin melko paljon ulkoilijoita. Jäällä kiertää latu, jonka ylläpito on kuitenkin ollut tänä talvena melko haastavaa vähäisen lumen vuoksi. Kaksi kertaa latu on sinne kuitenkin tähän mennessä ajettu ja olen minäkin käynyt sitä hiihtämässä monta kertaa. Paikoitellen se on tosi jäinen, mutta kyllä siellä tämmöinen sunnuntaihiihtäjä hyvin hiihtelee. Jäällä on mukava hiihdellä, jo tietysti senkin vuoksi ettei siellä ole mäkiä, mutta myös siksi ettei siellä ole niitä himohiihtäjiä joiden tukkeena pitäisi pelätä olevansa. Tänäänkin hiihtäjiä näytti olevan monen tasoisia ja monenlaisilla tyylillä eteneviä, mutta varmasti kaikki saivat hyvän mielen hiihtoretkestään.
Lisäksi jäällä oli pilkkijöitä, jotka olivat siis lähteneet sinne jo melko kireän pakkasen aikana. Meidän lisäksemme oli toki myös paljon muita kävelijöitä, onhan siellä jäällä nyt ihan helppo kävellä, kun lunta ei tosiaan ole liikaa. Kuitenkin kävely on raskaampaa kuin auratulla pyörätiellä, joten pitkästä kävelylenkistä sai ihan mukavan treeninkin aikaiseksi.
Päivän sää oli ihanan valoisa, vaikka aurinko ei ihan kirkkaalta taivaalta paistanutkaan. Alkumatkasta maisema oli upea, kun jään päällä leijui usvaa ja se teki maisemasta jotenkin satumaisen. Menimme Lehtisaaren rantaan ja joimme kaikessa rauhassa kaakaot keksien kera. Siinä samalla seurailimme sitten ympäristöä, ihmisiä ja vähän lintujakin. Paikallaan istuessa tuli sitten toki jonkin ajan kuluttua hieman vilu, joten lähdimme paluumatkalle. Olisi tehnyt mieli käydä kysymässä pilkkijöiltä saaliista, mutta jätimme kuitenkin sen tekemättä. Täytyy mennä itse kokeilemaan pilkkionnea järvelle, viimeistään sitten kun kevätaurinko lämmittää jo hieman enemmän.
Kirjoita kommentti