Edellisen postauksen talvinen tunnelma hävisi vain pari päivää myöhemmin ja lämpimät kelit tulivat takaisin. Lämmin alkutalvi saikin meidät suunnittelemaan joulun viettoa metsässä. Mitään suunnitelmia ei kuitenkaan lyöty lukkoon, mutta mahdollisuus metsäjoulusta pidettiin mielessä. Jouluviikolla sitten päätimme, että lähdemme yliyön retkelle Leivonmäelle jouluaattona.
Jouluaatto oli aurinkoinen päivä ja lähdimme ajamaan kohti kansallispuistoa iltapäivällä. Jätimme auton Selänpohjan parkkipaikalle ja aloitimme patikoinnin Soimalammen laavulle. Matkaa parkkipaikalta laavulle on noin kolme kilometriä ja se sujui nopeasti, kun mielessä oli hieman erilaisen joulun vietto. Polku vielä mukavasti kapenee kohti loppuaan, loppumatkasta pikkuiset kuuset ja muut puut yrittävät jo vallata koko polkua. Siitä tulee tunne, että on menossa jonnekin enemmänkin syrjäiseen ja kaukaiseen paikkaan. Saavuimme laavulle juuri kun aurinko oli laskemassa ja ehdin vielä napsaista kuvan rannassa lammen ohuesta ja kauniin kuviollisesta jäästä.
Melko nopeasti pimeä sitten laskeutui, kun ympärillä ei ole mitään valosaastetta. Aloimme heti ruoanlaittoon, koska kyllähän jouluna pitää syödä hyvin, oli sitten kotona tai metsässä tai missä vaan. Ja voi miten se jouluateria nuotiolla valmistettuna maistuikin hyvältä. Syömisen jälkeen oli sitten vuorossa glögiä, napostelua, jutustelua, ja ihan vaan tuleen tuijottelua. Pimeys ja hiljaisuus oli niin hienoa, ettei sitä halunnut pilata mitenkään. Vain lähimpien puiden rungot välkkyivät nuotion loisteessa ja tuuli humisi puissa välillä. Nuotio puhisi tuulessa ja ritisi vähän. Siinä sitä mieli rauhoittui, työasiat unohtui ja koho keho rentoutui.
Yöllä tuuli yltyi välillä puuskittain melko myrskyisäksikin. Jossakin vaiheessa heräsin siihen, että kasvoille tuli sumusadetta, mutta jatkoin samantien tyytyväisenä unia. Aamulla heräsin aamuvirkkuna ensimmäisen kerran jo sysipimeään aikaan ja sytytin nuotionkin silloin. Sitä sitten taas tuijottelin, kunnes nukahdin vielä uudelleen. Kun sitten myöhemmin heräsimme, alkoikin pieni sade aika nopeasti. Aloimme keräilemään tavaroitamme ja valmistautumaan kotiinlähtöön melko pian. Kirjoitin vielä laavun vieraskirjaan lyhyesti retkestämme. Polkua takaisin autolle kävellessä mietin, miten mukava kokemus tämä oli. Erilainen joulu metsässä!
Kirjoita kommentti