Pääsiäisen vietimme vanhempieni luona Haminassa. Tällä reissulla harrastukset ei tietenkään olleet pääasia, vaan kätköilyä ja munzeilua tuli suoritettua sopivan leppoisasti muun ulkoilun ohessa. Kaakonkulmalla olikin jo kovasti keväistä ja pieniä kierroksia ympäristöön oli siksikin mukava tehdä.

Kätköilyä olen harrastanut nyt kolme ja puoli vuotta, mutta munzeilua vasta noin puoli vuotta. Munzeilussahan haetaan kätköjen sijaan munzeita (eli QR-kooditarroja) ja skannataan ne puhelimen Munzee-sovelluksella. Näissä molemmissa harrastuksissa minua kiehtoo se, että ne kannustavat ja innostavat liikkumaan ulkona ja tutustumaan uusiin paikkoihin.

Munzeilun suhteen otin aivan uuden askeleen tämän kuun alussa, kun liityin mukaan klaanisotaan. Nämä tämän harrastuksen “erikoisuudet” tuntuivat aluksi aivan liian vaikeilta tai turhilta, mutta niin vain innostus kasvoi ja ajattelin kokeilla tätä klaanijuttuakin nyt. Tarkoitus on siis yhdessä oman klaanin kanssa kerätä pisteitä ja saavuttaa sitä kautta palkintoja, jotka ovat erikoismunzeita.

Tämän klaanisodan takia pysähdyimmekin matkalla Haminaan jo Kouvolassa munzeilemaan. Kauppakeskus Veturin pihalla tulikin keräiltyä pisteitä ihan mukavasti ja yksi kätkökin siinä tuli samalla kuitattua. Sitten kiersimme vielä Hinkismäen kuntopolun, jonka varrelta sai skannailtua munzeepisteitä todella mukavasti. Näin sain heti klaanisodan ensimmäisenä päivänä ensimmäisen tason pistetavoitteen täyteen.

Haminassa tuli sitten tehtyä useampiakin kätkö-/munzeereissuja sekä autolla että kävellen. Myös Kotkassa piipahdimme kiertämässä Sapokan munzeita. Yhteensä Haminan pääsiäisreissulta kertyi 15 kätkölöytöä. Suureksi avuksi oli hovikuskina toiminut isäni, jonka loistavan paikallistuntemuksen avulla löytyy aina oikeat tiet ja parkkipaikat. Äiti puolestaan on innoissaan aina mukana etsimässä ja suorittaa tarvittaessa hämäystoimia.

Ehkä parhaiten mieleen jäivät mysteeri HISSI (GC5EJBT) ja tradikätkö Kytövuori (GC565QR). HISSI oli sopivan helppo ratkottava ja toteutus oli oikein kiva ja teemaan sopiva. Myös kätkön sijaintipaikka oli minulle ennestään tuntematonta aluetta, vaikka lapsuuteni aika lähellä vietinkin. Kytövuori puolestaan oli yllättävän hieno luontokohde, jonka läheisyydestä pääsi myös ihmettelemään hyvältä näköalapaikalta uusia ja ihmeellisiä tiejärjestelyjä. Mukavimmat kätköt siis olivat ne, jotka sijaitsivat metsässä. Vaikka näiden takia ei pitkään tarvinnutkaan patikoida, pienikin seikkailu metsään saa aina hyvälle tuulelle.

Erityismainnin Haminan kätköistä ansaitsee myös Mullinkosken silta (GC2AWDQ), jonka läheisyydessä sijaitsee Pelle Miljoonan Blues-kivi. Vaikka olen tosiaan Haminassa kasvanut, en ainakaan muistanut tuota tarinaa, kunnes luin siitä vihjeen kätkökuvauksesta. Omaelämänkerrassaan Elossa ja potkii! Pelle Miljoona on kertonut tuosta kivestä ja siitä miten maalasi siihen sanan BLUES. Myöhemmin tekstiä on sitten vahvistettu, ja näin mekin saimme ihastella tätä paikallista erikoisuutta vielä. Pitänee varmaan kipaista kirjastoon hakemaan tuo kirja luettavaksi.

Kotimatkalla pysähdyimme taas Kouvolaan munzeilemaan ja kiersimme tällä kertaa Töröstinmäen kuntopolun, joka oli myös munzeetraili. Ja niinhän siinä sitten kävi, että sain klaanisodan toisen tason pistetavoitteen saavutettua jo sodan neljäntenä päivänä. Koska kakkostaso oli klaanimme tavoite, olen siis oman osuuteni suorittanut ja saan munzeilla ihan vaan omaksi ilokseni loppukuukauden. Mutta mukavia olivat kyllä nuo munzeetrailit kuntopoluilla, aloin heti suunnittelemaan oman vastaavan toteuttamista Jyväskylään. Josko sillä tavalla saisi vaikka jonkun innostettua metsään.